maanantai 23. maaliskuuta 2015

Luulo ei ole tiedon väärti

Onko kyse ihan puhtaasta tietämättömyydestä, mutu-tuntemuksista vaiko sittenkin ihan tarkoituksenmukaisesta, harhaanjohtavien tietojen levittämisestä? Nämä kysymykset nousevat usein mieleen kun rescuekoiratoiminnasta liittyvään keskusteluun törmää.

Asia on ollut kovasti viime päivät taas mielessä - johtuen asiasta josta jo eilen bloggasin täällä. Asia innosti tarttumaan näppäimistöön myös Fifirockia, luehan tuo loistava kirjoitus täältä. 

Haluan kysyä miksi rescuetoimintaa kohtaan liittyy niin paljon keskustelua ja kirjoittelua jossa ei olla vaivauduttu tarkistamaan yhtään mitään faktoja aiheesta eikä myöskään kerrottuja faktoja haluta millään tapaa sisäistää? Mistä ihmeestä tämä johtuu...

Nyt haluan kuitenkin tässä vaiheessa muistuttaa että kun puhun rescuetoiminnan puolesta - liputan ainoastaan niiden Suomeen rekisteröityjen järjestöjen puolesta jotka toimivat vastuullisesti, määräyksiä noudatten, ovat rekisteröityneitä eläinten tuojia sekä noudattavat pilkulleen annettuja määräyksiä. Rescuetoiminnan hämärätuojia vastaan täytyykin taistella, siinä missä muitakin laittomasti eläimiä maahantuovia tahoja. Vastuullisen toimijan tunnusmerkeistä voit lukea täältä lisää.

Mutta näihin mutu-väitteisiin, harhaluuloihin, neuvoihin kuinka asiat pitäisi hoitaa ja muihin. Pyydän todellakin että näihin asioihin tutustutaan ennen kuin aletaan kirjoittelemaan tai väittämään.

"Koiria ei pidä tuoda Suomeen vaan auttaa paikallisesti"
Rescueyhdistysten työstä vain yksi osa on koirille kotien etsiminen Suomesta. Se on varmasti näkyvin osa sillä kukapa ei törmäisi kotia etsivien koirien ilmoituksiin tai olisi kuullut ihmisten kertoilevan juttujaan adoptoiduista koiristaa. Mutta - se on vain yksi osa. Rescueyhdistykset tekevät työtä myös paikallisesti - joko ihan suoraan omin pikkukätösin paikan päällä uurastaen tai paikallisten yhteistyötahojen kautta - tai sekä että. Apu on hyvin moninaista; ruokakeräyksiä, lääkekeräyksiä, rahalahjoituksia tilojen kunnostukseen, eläinlääkärilaskuissa auttamista, sterilointikampanjoita, rokotuskampanjoita, valistuskampanjoita eläinten paremman kohtelun puolesta, vaikuttamistyötä päättäjiin, tiedottavaa työtä.

"Suomessakin on kodittomia, miksi et anna niille koteja"
Lue aikaisempi bloggaukseni aiheesta täällä - tilaa säästääkseni en toista itseäni.

"Koirat pitäisi lopettaa kaikki sielä tarhoilla niin ongelma ratkeaisi sillä"
Ei pidä paikkaansa. Miettikää itse. Jos kaikki koirat lopetettaisiin mitkä nyt tarhoilla hyljättyinä on niin totta, tarhat olisi hetken tyhjät. Mutta entäs huomenna? Koiria hyljätään koko ajan lisää. Ne myös lisääntyvät koko ajan, varsinkin kaduille hyljätyt. Ja jos joku on huolissaan siitä ettei koiria lähtömaissa lopeteta niin kyllä lopetetaan. Valtaosa. Vain pienellä osalla koiria avautuu mahdollisuus uuteen kotiin joko kotimaassaan tai ulkomailla. Koirien lopettaminen ei ole ratkaisu. Ratkaisu on valistustyö ettei eläimiä hyljättäisi sekä sterilointikampanjat jotta vapaana olevat eläimet ei lisäänny. (WHO tukee tätä)

"Löytökoirat eivät sopeudu elämään kotikoirina ja niillä on vakavia käytöshäiriöitä"
Löytökoira Espanjasta -
kotikoirana Suomessa jo vuodesta 2011
Puppua. Vastuullisessa rescuetoiminnassa koiriin ja niiden käytökseen perehdytään sekä toimijoiden itsensä osalta että yhteistyötahojen toimesta. Uutta kotia pääsee etsimään vain potentiaalisimmat yksilöt. Toki - varmasti jokainen joka harkitsee löytökoiran adoptiota ymmärtää että haasteita saattaa tulla ja näihin järjestöt kiinnittävät huomiota informaatiossaan ja haastatteluissa. Kun koiran taustoja ei tunneta on todellakin mahdollista että omistaja joutuu töitä tekemään. Järjestöillä on verkostoja kouluttajiin ja tukea tarjolla omistajille haasteissa. Vakavat käytöshäiriöt sen sijaan ja täysi mahdottomuus sopeutumiseen elämään perhekoirana - yleistäminen näin on typerää. Yksittäistapauksia varmasti löytyy joka lähteestä mistä koira on hankittu että ongelmat ovat olleet isoja. Yleistäminen niin että että tämä olisi jotenkin tavallista ja yleistä suurimassa osassa tapauksia löytökoirien kanssa - puppua. Ihan voin todistaa asiaa myös omakohtaisesti. Meillä asuu neljä rescuetaustaista koiraa, kotihoitolaisia on pyörähtänyt useita. Yhdelläkään koiralla ei ole ollut eikä ole vakavia käytöshäiriöitä ja ovat sopeutuneet vallan hyvin elämään osana lapsiperheen arkea.

"Löytökoirat tuovat mukanaan vakavia tauteja jotka ovat uhka myös ihmisille"
Missä on tilastot näistä? Kyllä - pentutehtaiden tuotokset ovat iso uhka. Ja niissä onkin todettu vaikka mitä tauteja, puutteellisia rokotuksia, koiria on jouduttu lopettamaan Suomessa. Mutta - niitä ei tuodakkaan Suomeen maahantuontimääräyksiä noudattaen - Eviraan rekisteröityneet kaupallisen maahantuojan toimesta, TRACES-rekisteröitynä. Tässä on vissi ero mitä ei kannattaisi sotkemaan lähteä.

Tauteja, tai edes niiden riskejä ei pidä vähätellä. Se on selvä asia. Asioista tulisi kuitenkin pystyä keskustelemaan ja tiedottamaan niin että niissä huomioitaisiin kaikki puolet. Kaikkia tuontikoiria ei voi niputtaa samaan mappiin - tautien tuojiksi. Tai itse asiassahan ei kaikkia niputettakkaan - samassa punaisessa riskimapissa on rescuekoirat ja pentutehtaiden koirat. Vihreässä riskittömämmässä mapissa on taas paperilliset koirat. Näin yksinkertainen jako on kuitenkin hyvin hyvin harhaanjohtava sekä myös virheellinen.

  • tuontikoira on silloin todellakin riski kun se tuodaan Suomeen kiertämällä tarkoituksella maahantuontimääräyksiä (pentutehtaiden koirat / määräyksistä piittaamattomat tahot)
  • tuontikoira voi olla riski myös silloin kun yksittäinen henkilö päättää adoptoida esim lomamatkallaan paikallisesta koiratarhasta kodittoman -> ei tietoa lähtömaan sairauksista ja riskeistä mitä täytyy ottaa huomioon koiraa tuotaessa Suomeen
  • lomailemassa omistajiensa mukana ollut koira, astutus- tai näyttelyreissulla käynyt koira ei ole immuuni taudeille. Rokotukset ei suojaa kaikelta. Nämä eläimet myös voivat olla riskejä.
Pelkkä passi koiralle
ei riitä - rokotusten ja kaiken muun
pitää myös olla ajantasalla!
Eviran julkaisemassa ladattava tiedostossa "Eläintaudit Suomessa 2013" käydään seikkaperäisesti läpi Suomen tilannetta. Koirista kertova osuus alkaa sivulta 32. Mielenkiintoista sinänsä - vastuullisen rescuetoiminnan kautta kotiutuneita koiria ei mainita sanallakaan. Luulisi näin olevan jos kerran niiden katsotaan olevan suuri riski. Julkaisussa kerrotaan että Suomessa tutkittiin vuonna 2013 30 koiraa raivotautiepäilyn varalta - näistä 16 oli laittomasti maahantuotuja - ja muuten ihan takuulla tuoreita pentuja Itä-rajan takaa jotka on luovutettu parkkipaikoilla uusille omistajille, väärennettyjen ja puutteellisten papereiden kera. Rabiesta ei kuitenkaan todettu. Jos eläintaudeista puhuu niin tuo Eviran julkaisu kannattaa lukea läpi. Yllättävää on huomata miten ulkomailta tulleita uusia tauteja esiintyy paljon - tuotantoeläimissä. Itselleni oli iso yllätys kun jokunen aika sitten törmäsin tähän uutiseen. En ollut edes osannut pelätä sitä että Suomessa on tuontihevosilla todettu rabiesta - enkä aavistaa että Evirassa on mappitolkulla tutkittavana laittomasti tuotujen hevosten asioita. Miksi nämä asiat - oikeasti todetut, eivät herätä yhtä paljon keskustelua ja mellakkaa kuin vastuullisesti Suomeen tuotavat rescuekoirat joita pidetään vain riskinä mutta todettuja sekä vahvistettuja tapauksia ei ole vakavista uusista taudeista?

Kuten ja mainittu - tautiriskiä ei pidä vähätellä löytökoirataustaisten koirien osalta, mutta ei myöskään muiden matkustavien ja tuotavien eläinten kanssa. Eikä myöskään paisutella. Ratkaisukin tähän on olemassa - valvonnan lisääminen. Määräyksiä on helppo kiertää koska EU:n sisällä on vapaa liikkuvuus eikä eläinten papereita tarkasteta. Jos saapuvien eläinten dokumentit tarkistettaisiin useammin ja määräysten vastaisesti toimivien puuhiin puututtaisiin tehokkaammin - laiton tuonti vähenisi ja laiminlyönnit tuontimääräyksissä. Riski kiinni jäämisestä on olematon nykyisellään mikä varmasti motivoi montaakin epärehellistä ja välinpitämätöntä tahoa toimimaan määräysten vastaisesti. 

"Rescuetoiminta edistää pentutehtailua ja koirien hylkäämistä"
Miten? Tämä on ihan käsittämätön olettamus. Miten se että hyljättyä koiraa autetaan vapaaehtoisten voimin - miten se edistää pentutehtailua ja koirien hylkäämistä? Otetaan nyt esimerkkinä galgot (espanjanvinttikoirat) sekä podencot joita Espanjassa käytetään pienriistan metsästämiseen, on käytetty iät ajat. Kun metsästyskausi päättyy tammikuun lopussa koirista halutaan eroon. Niitä poltetaan, hukutetaan, hirtetään, kivitetään tai vaan jätetään jonnekkin. Määrät ovat kymmeniä tuhansia, joka vuosi. Jos joku näistä koirista löydetään esimerkiksi hyljättynä moottoritien laidasta, saadaan kiinni, viedään turvatarhalle ja koiralle etsitään uusi koti - miten se edistää pentutehtailua ja koirien hylkäämistä? Toinen esimerkki. Monessa Euroopankin maassa on tavallista ostaa lapsille koiranpentu lahjaksi. Kun siihen kyllästytään koira viedään tappotarhalle - eli paikkaan joka on olemassa sitä varten että sinne voit hyljätä eläimesi ja se lopetaan sielä. Miten se edistää pentutehtailua ja koirien hylkäämistä että hyväntekeväisyysorganisaatiot aika ajoin hakevat tappotarhoilta pois koiria ja etsivät niille uudet kodit?

Koirat ovat monessakin paikkaa käyttöesineitä, turhakkeita ja kertakäyttökamaa. Hylkääjää - oli se sitten elantoa koiralla hankkiva metsästäjä tai perhekoiraansa kyllääntynyt kotirouva - ei heitä kiinnosta. He haluavat koirasta eroon. Uudenkin varmasti joskus hankkivat joka myös hyljätään joskus. Ei heitä kiinnosta yhtään antaako joku ehkä koiralle uuden kodin tai tapetaanko se tappotarhalla vai kuoleeko nälkään. Koirien hylkääminen ja niiden kaltoinkohtelu on myös kulttuurillista. Romaniassa esimerkiksi koiranpennuista jotka ovat vahingossa alkunsa saaneet hankkiudutaan eroon jättämällä ne jonnekkin puskan alle. Kuolkoot sinne, mitä väliä! Ei nämä hylkääjät ajattele yhtään mitään pentutehtailua tai sen edistämistä, eikä todellakaan se että joku hylkiökoira löytää uuden kodin saa kenelläkään lamppua syttymään pään päällä "Bling, hyvä idea, mäkin hylkään mun koiran kun joku auttaa niitä". (itseasiassa varsinkin Romaniassa koiria auttavat ihmiset ja koirien auttaminen on monen mielestä huono juttu, koirat pitäisi vain tappaa kaduille ja niitä auttavat ihmiset elävät jatkuvan väkivallan uhan alla, halveksittuina koska haluavat eläinsuojelua edistää)

Ihmiset eivät vain välitä. Piste. Ei heitä kiinnosta mitä heidän hylkäämille eläimille tapahtuu - eikä se vaikuta mitenkään siihen mitä he ehkä huomenna tekevät. Koirat ovat vain roskaa josta pitää päästä eroon, monessa maassa, monelle ihmiselle.

"Yhden koiran pelastaminen ei auta mitään"
Totta ja sen tajuaa varmasti jokainen ulkomaisen löytökoiran omistaja. Kokonaistilannetta se ei ratkaise eikä takuulla sitä myöskään pahenna. Kodittomalle kodin antamisella on ratkaiseva merkitys sen yhden koiran hyvinvoinnille. Yhden pahoinpidellyn ja kadulle hyljätyn koiran kuntouttaminen ei pelasta niitä kaikkia muita samassa tilanteessa olevia - mutta sille yhdelle koiralle teolla on merkitystä.







2 kommenttia:

  1. Linkitin tänne, saapas näkee julkasevatko
    http://www.esaimaa.fi/Online/2016/11/18/Löytökoiria%20tuodaan%20Suomeen%20yhä%20enemmän%20—%20toimintaan%20sisältyy%20myös%20paljon%20riskejä/2016121496614/4?viesti=viesti_moderoinnissa#kommentti

    VastaaPoista